"Liisa tyttäensä Leenan kanssa pyrhälsi huoneeseen pyyheliinojensa kanssa vain huomatakseen Arin olevan puhdas kuin pulmunen. Alaston poika makasi samassa asennossa mihin naiset hänet jättivät tuokio sitten. Pikkuveli Kalle oli juossut tiehensä  Chin Chin merkkisen koiransa kanssa, mutta älykäs pieni karvapallo oli palannut samantien ja aikoi jatkaa mihin äsken jäi. Hyppäsi ketterästi Arin alastoman vartalon kimppuun. Ari vaistomaisesti avasi tien reikäänsä minne oletti koiran haluavan. Oikea oli pojalla luulo.

Ari ei ollut havainnut naisten saapuneen huoneeseen vaan oli keskittynyt nauttimaan koiran kuonosta herkimmillä alueillaan. Liisa vanhempana mutta olisko myös viisaampana riisui nopealla tempolla itsensä alastomaksi nousten hajareisin Arin kasvojen eteen. Viimeistään silloin Arin oli aukaistava silmänsä tuntiessaan jotain tuoksuvaa ja karvaista nenässään.

Nuole, poika, nuole kähisi nainen Arin hämmästyneen ilmeen edessä. Mitä siinä muuta voi tehdä karva mättään työntyessä väkisin suuhun. Eli Ari työnsi kostean pitkän ja punaisen kielensä syvälle urologi-mamman karvaiseen pimpslooraan.

Tässä vaiheessa myös tytär Leena oli riisuuntunut eikä voinut olla toimettomana kun hänen poika kaverinsa oli äidin hellässä hoivassa. Leena poimi suuhunsa kypsän hedelmän, eli banaania muistuttavan miehisen sykkivän kalun. Koira oli potkittu pois, kauaksi pois. Mukaan herkkutatti metsälle oli tullut koiran sijaan pikkuveli Kalle sekä isänsä Veikko. Hekin riisuuntuivat alkaen poimia mustikoita sen kuin ehtivät. Molemmat Arin nännit kun löysivät tiensä miehiseen hammaskaluston sekaan.

Miehet nostivat jossain vaiheessa Arin jalat kohti kattoa ja sitoivat jollain ihmeen konstilla karvatolpat kattoon. Kädet sidottiin naisellisen tiukasti sängyn päätyihin. Välillä Arin suuaukko täytettiin isoilla tisseillä, eikä poika aina tiennyt kumman puskurit suussaan piti. Jossain vaiheessa isot mustat tussumättäät täytti saman aukon. 

Hänen toinen aukkonsa oli yhtä lailla käytössä kaiken aikaa. Isä Veikko siellä paineli hiki otsalla poika reikää sen kuin ehtii. Pikkuveitikka Kalle imi saman aikaa seisovaa kalua josta valui kaiken aikaa kiimalimaa. Tussut vaihdettiin suussa sulavan nopeasti että Ari ei pysynyt vauhdissa mukana. Vain maku erotti ne toisistaan. Nuoremman on aina tuoreemman makuinen.

Koira oli jossain vaiheessa yhtynyt leikkiin mukaan, samoin naapurin ukot ja akat. Ukot paineli alapäähän tuuraamaan Veikkoa samalla kun akat täyttämään nuorukaisen suun tussu karvoilla.

Jossain vaiheessa tussuja oli tukehtimiseen asti. Samoin ukkojen kalut suureni ja paikat alkoivat Arilla väsyä ja särkeä. Hän alkoi valittaa, ensin vain vähän, mutta tuntien kuluessa kuuluvammin kunnes huusi kuin mielpuoli. Se vaan ei auttanut yhtään.

Miehiä tuli lisää huudon saattamana. Monet  niistä miehistä kantoi isoja seipäitä mukanaan. Missä lienevät heinätöistä tulleita, maalla kun ollaan.

Sinne vaan sanoi Veikko, osoittaen Arin herkäksi muuttunutta perä reikää. Naiset olivat siirtyneet kahvin keittoon keittiöön. Sinne vaan, toisti pikkuveli Kalle, mutta sitä ennen pitää heinäseipäät kuumentaa tulella, eikös vaan, pappa? Oikein, poikani. Ja niin ne seipäät pantiin tuleen jota oli sytytetty lattialle huoneen keskelle. Isoin ja rumin ukoista pani seipäänsä keskelle avotulta ja oli juuri työntämässä tulisen seipään avoimeen reikään kun Ari heräsi omaan huutoonsa..."

Keittiössä kolisteltiin.Tyttökaveri Liisa kuului keittävän aamukahvit...